![]() SÄÄKSMÄKI | Kartta / Map Pages without translations Päivitys / Update |
Sääksmäki on Sydän-Hämeen keskeisimpiä muinaispitäjiä. Sääksmäen kihlakunta kattoi keskiajalta aina 1800-luvun lopulle asti koko läntisen Hämeen; se ulottui etelän Somerolta kauas Päijänteen pohjoispuolelle saakka. Sääksmäen Rapolassa kohoaa Suomen suurin muinaislinna, joka aikanaan on hallinnut Hämeen tärkeimpiä vesistöreittejä. Sääksmäessä on viljelty ohraa ja alkuvehnää ainakin 3000 vuoden ajan. Useista Sääksmäen kartanoista on sittemmin tullut merkittäviä kulttuurikeskuksia. Vesistö jakaa Sääksmäen maantieteellisesti kolmeen osaan: Kirkonpuoli, Saarioispuoli ja Pohjois-Sääksmäki. Sääksmäen myllykylästä Valkeakoskesta kehittyi 1900-luvulla kansainvälisesti merkittävä paperiteollisuuskaupunki, johon muu Sääksmäki 1973 liitettiin. "Millään muulla pitäjällä Suomessa ei ole yhtä mahtavaa menneisyyttä: suuri muinaislinna, 25 vanhinta nimeltä ja asuinpaikalta tunnettua suomalaista talonpoikaa - ja Ritvalan helkajuhla" (akateemikko Matti Kuusen lausunnon mukaan). Pirkanmaan perinnemaisemien luettelossa Sääksmäen (Valkeakosken) osalle on tullut enemmän kohteita kuin millekään muulle alueelle. Presidenteistämme Svinhufvud on sääksmäkeläistä sukujuurta. 1900-luvun alkupuolelta lähtien Sääksmäki on ollut koko maan tihein taiteilija- ja tieteilijäseutu Helsingin ulkopuolella. Sääksmäen rikkaita perinteitä vaalii 1948 perustettu Sääksmäki-Seura, joka mm. julkaisee vuosittain joulun alla ilmestyvää Sääksmäki-aikakauslehteä. |
Linkkejä: Sääksmäki Soi! 2011 Klassisen musiikin festivaali Festival of Classical Music 6.7-10.7.2011
Voipaalan taidekeskus, viralliset sivut Ritvalan Helkajuhla nykymuodossaan 100 vuotta: Ritvalan Helkajuhla Voipaalan Gripenbergit koulua ja maanviljelystä kehittämässä Odert ja Sebastian Gripenberg, modernin koulun isät. Mikä tekee Sääksmäestä poikkeuksellisen pitäjän? |