(3.5.2007)

SÄÄKSMÄKI

RITVALAN HELKAJUHLA


Ritvala Helka Festival in English

Etusivulle
Index


Ritvalan helkajuhla helluntaina 11.5.08
klo 14
Sääksmäen Ritvalassa (Valkeakoski)

Kello 14.00 Neitojen kulkue lähtee Raittinristiltä.

Ohjelmassa mm.:
- tervehdyspuhe: Liisa Petäjistö
- juhlapuhe: valtioneuvos Riitta Uosukainen
- kansanmusiikkia: Tallaralla; Pyypiisku
- kansantanssia Ritvalan Ns:n ryhmät
- kuorolaulua Ritvalan kööri joht. säveltäjä Kari Rydman
- Vieraileva musiikkiyhtye on Reippaat äidit
Reippaat äidit on kuuden naisen laulu- ja soitinyhtye, joka on saanut alkunsa vuonna 1998 helsinkiläisen päiväkoti Vironniemen vanhempien yhteisössä. Reippailla on yhteensä kolmetoista iältään 4-18 -vuotiasta lasta. Yhtye on järjestänyt lastenkonsertteja ja esiintynyt mm. päiväkodeissa, kouluissa sekä eri tyyppisissä yksityisissä ja julkisissa tilaisuuksissa, niin lapsille kuin aikuisillekin.
Ohjelmistoon kuuluu monenlaista musiikkia, esitystilanteesta riippuen: lastenlauluja, juomalauluja, maailmanmusiikkia, usein omia sovituksia, jotka voivat olla tunnelmallisia kehtolauluja tai varsin reipasta fuusiomusiikkia - vaikkapa suomalaisia kansansävelmiä yhdistettynä purkkapoppiin Välimeren rannoilta, tai selloimprovisaatioilla ryyditettyjä balkanilaisia kansanlauluja. Omia sävellyksiäkin kuuluu ohjelmistoon. Kymmenvuotisjuhlaa yhtye viettää toukokuussa 2008.
Yhtyeen jäsenet: Kati Bergman, Ulla Hammarberg, Kirsi Kivivirta, Johanna Paalanen, Annuli Perheentupa, Liisa Tainio.

Liput 10 euroa (sis. äitienpäiväkakkukahvit)

Helkajuhlan järjestää Ritvalan Nuorisoseura

Helkakulkue 2003
Foto: Eila Saukkonen 2003
Yhteystiedot: Hannu Antila, puh. 0400-835403, e-mail: hannu.antila@pp4.inet.fi

Tutkijoiden käsityksiä HelkajuhlastaHelkatutkijat
1800-luvulla
Vanha HelkajuhlaHelkavirretHelkajuhla 1881Helka-
sävelmä
Ritvalan NuorisoseuraRITVALA
Kylää ja historiaa
Ritvalan KööriHelkajuhla herää henkiin 1904Juhla-
puhujat

Helkajuhlan historiaa ja nykypäivää

Jo sitte mailmaki loppuu kuin Ridvalan Helka ja Huittulan vainio.

Lönnrotin muistiin panema sanonta Sääksmäeltä 1831

Rilvalan vainiot ja pellot lakkaapi kasvamasta ja hetelmiä antamasta, silloin kuin kansa näihin kyllästyypi, tahi tämän vanhan tavansa heittää.

Gottlundin muistiinpano 1824

Kun englantilaiset ja ranskalaiset sotivat satavuotista sotaansa, Ritvalassa lienee huudettu helkaa. Kun tutkimusmatkailijat löysivät uusia mantereita, Ritvalassa laulettiin. Oli isot ja pikkuvihat, oli sodat ja melskeet - Helkajuhlaa vietettiin. Amerikkalaiset menivät Kuuhun, Ritvalasta ei ehditty; oli Helkajuhla. Tältä pohjalta ei ole vaikea ennustaa, mitä Ritvalassa tehdään yhdentyneessä Euroopassa vuonna 2000.

Hannu Antila lokakuussa 1989 Päivölän Helkajuhlaseminaarissa

Sääksmäen Ritvalan kylässä on jo ammoisista ajoista vietetty erityistä Helluntain juhlaa Helkaa. Vaikka tutkijat eivät olekaan yksimielisiä Helkajuhlan iästä tai alkuperästä, on varsin selvää että sen alummaisin idea perustuu kristinuskon takaisiin ja varsin monilla kansoilla esiintyviin kevät- ja hedelmällisyysriitteihin. Nykyisessä (kuten myös vanhimmissa 1800-luvun alkupuolelta periytyvien kirjallisten lähteitten osoittamassa) muodossaan Helka on varsin vahvasti kristillisen peltojen kevätsiunauksen kaltainen. Siihen voisi viitata myös naimattomien neitojen laulavan kulkueen koreografia: entisen ryhmäkylän keskeisen paikan "Raittinristin" eli tienristeyksen kohdalta neljään suuntaan kulkevat tytöt tekevät näin kulkiessaan suuren ristinkuvion.
Toisaalta vanhat muistiinpanot viittaavat yksinkertaisesti siihen, että kylän tieuria vain kuljettiin kylän rajojen mukaan, ja päädyttiin vihdoin lähipeltojen takaiselle aukealle mäelle.
Kulkueen viimeinen ja pisin reitti päättyy mäelle, jolla nykyisin kohoaa Ritvalan Nuorisoseuran talo. Täällä neidot muodostavat piirin, jossa he laulavat kesken jääneen virren lopun. Luultavasti juuri täällä on muinoin myös poltettu helavalkeita, joihin liittyvistä leikeistä on säilynyt muistiinpanoja. Entisajan Helkavuori, paikka johon neitojen kulkue päättyi, sijaitsi lähistöllä harjun korkeammalla kohdalla.
Helkavirsien keskeinen osa on kolme balladia. Mataleenan virsi on 'barbaarikristillinen' kuvitelma syntisestä Maria Magdalenasta, jolle vastaantulija osoittaa olevansa Kristus kertomalla tämän pahat synnit. Inkerin virsi tunnetaan mm. Ruotsissa nimellä "Lagmansvisan"; siinä uskollisten rakastavaisten tarina päättyy poikkeuksellisesti hyvin. Annikaisen virsi on muunnelma kovasta Hansa-aikaisesta asetelmasta, jossa Turun neito joutuu ulkomaisen kauppiaan pettämäksi. Kaikissa kolmessa balladissa on vahva keskiaikainen väritys.
Runollisesti vahvassa Alkuvirressä on värikäs kuvaus Turun renessanssin ajan loistomusiikista ja ehkä myös kankaanvärjäyksestä. Tuomen syntyä on tulkittu kristillisin vertauskuvin, mutta siinä on myös epäilemättä vanhempia aineksia. Lopputoivotuksessa taas lienee muistuma seudulla toimineiden dominikaanimunkkien kantoalttareista ja niitten alustoista.
Nykyaikaiseen Helkajuhlaan on 1900-luvun alusta lähtien kuulunut neitojen kulkueen jälkeinen ulkoilmajuhla tanhuineen ja musiikkiesityksineen. Puhujina ovat tänä aikana toimineet paikalliset ja myöhemmin yhä yleisemmin myös valtakunnalliset merkkihenkilöt. Vuodesta 1910 Helkajuhlan järjestelyistä on vastannut Ritvalan Nuorisoseura.

Ritvala Helka Festival

"The world will end when Helka of Ritvala is no longer" says an old Finnish proverb about a remarkable popular tradition in Finland, the Whitsuntide feast at Ritvala in the parish of Sääksmäki (now a part of the City of Valkeakoski). On Whitsunday the maidens of the village, in national costume, gather at the crossroads from which, singing ancient Helka songs, they first wander a short way down each road and return to the starting point. Finally they move off in procession towards Helkavuori ("Helka Hill"). This makes a cruciform figure of the route they walk. On Helkavuori the girls make a circle and finish the song they were singing on arrival.
The old belief that the fields of Ritvala would stop growing if the villagers ceased the practice obviously accounts for the fact that the traditional rituals have been maintained up to our day, and the mediaeval fieldblessing processions of the Catholic Church have been recalled in this connection. According to other scholars, again, the Helka Feast is connected with pagan sacrifices and fertility rites. The Helka Feast shows superimposed rites which have been added in the course of times.
After the procession, there is an open-air feast which conformes faithfully to old Finnish tradition with folk dances, folk songs and instrumental folk music. On Helkavuori, the site where the Whitsun fires used to burn, there is now a Youth Society Building (1919), and this society Ritvalan Nuorisoseura has for more than 90 years, since its beginnings, been responsible for all the arrangements.

Next Helka Festival: Whitsunday 11.5.2008 at 14.00 (with the Maidens' Procession) - Music, song and dance.