RITVALAN HELKAVIRRET



Lönnrotin alkulauseestaALKUVIRSI
MATALEENAN VIRSIINKERIN VIRSI
ANNIKKAISEN VIRSITUOMEN SYNTY
LOPPUTOIVOTUSHELKAVIRSIEN SÄVELMÄT


Otteita Lönnrotin alkulauseesta Kantelettaren III osaan

Virret 5, 9, 32 ovat Ritualan Helkavirsiä. Rituala on eräs iso kylä Sääksmäen pitäjässä Hämeessä, ja näistä Helkavirsistä, kun myöski itsestä Helkajuhlasta, jota tytöt siellä alkupuolella kesää sunnuntai-iltapuolina viettävät, on Herra Akademian Lehtori C. A. Gottlundi, Otava-nimisen kirjansa 2:ssa osassa taitavasti kirjottanut.
[...]
Syy siihen, että Hämeen puolesta saaduissa virsissä d, l, eli r, kuin kussaki paikassa sanavarren muuttuvata keraketta t äännetään, on tullut peräti pois jätetyksi, on se, että emme ole niiden harvalukuisten, sieltä kotoisten virsien tähden luulleet sopivan, tässä kokouksessa muuten ylehensä seurattavata kirjotuslaatua muuttaa. Se joka ylen siitä meille pahastuu, pitäköön kun muinaki kirjotus- eli pränttivirheinä ne poisjääneet kerakkeet ja oikaskoon sanat mieltänsä myöten.


ALKUVIRSI

Ruvetkasme, rohjetkasme,
älkäs ääntämme hävetkö,
vaikk' on lapset laulamassa,
heikot virttä helkkämässä.
Annas mun käen kukata,
merihelmen helkytellä,
Saksan pähkinän sanella,
Ruotsin ruokosen puhella,
Turun urvun uikkaella,
väättyvasken vaikkaella.
Käykäm siukuset sinelle,
mataroille morsiamet!
Tuokam sieltä seulan täysi,
mataroita markan vakka!
Tehkäsme sinestä silta,
uikasme punasta porras,
jumaloihin mennäksemme,
jumaloihin puhtahisin.
"Saksan pähkinä" = ontto puinen lyömäsoitin? "Ruotsin ruokonen" = ruokopilli, skalmeija (oboe). "Turun urku" = Turun tuomiokirkossa olivat Suomen ensimmäiset urut. "Väättyvaski" = käyrätorvi, pasuuna tms. vaskipuhallin. Olisiko kuvasto peräisin Juhana herttuan renessanssihovista Turussa?
"Sinestä", "punasta", "mataroita markan vakka", "morsiamet": Ahomataran juuria käytettiin punavärjäykseen. Pohjolan tärkein sinivärikasvi Morsinko kasvoi ainoastaan Saaristomeren tienoilla, eli Turun suunnassa (!). Markka oli painomitta, siinä runsaat 200 grammaa.


TUOMEN SYNTY

Hikos hirvi juostuansa,
joi hirvi janottuansa
heränteestä lähtehestä.
Siihen kuolansa valutti,
siihen karvansa karisti,
siihen heitti haivenensa.
Siihen kasvoi kaunis tuomi,
tuomehen hyvä herelmä.
Joka siitä oksan otti,
se otti ikäisen onnen,
joka siitä lehvän leikkas,
se leikkas ikäisen lemmen.
"Sicut cervus desiderat ad fontem" (Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala. Ps. 42:2)


LOPPUTOIVOTUS

Jeesuksen jätän sijahan,
hyvän Maarian majahan,
hyvä on toiste tullakseni,
parempi palatakseni
ennen tehdyille teloille,
alotuille anturoille.
Kenenkä telat tekemät,
kenen anturat alomat?
Jeesuksen telat tekemät,
Maarian anturat alomat.
"Telat", "anturat" = viitannevat mm. kiertävien dominikaanimunkkien keskiajalla rakentamiin kantoalttareitten alustoihin.
"Maaria". Suomen kristillistämisessä Neitsyt Marian osuus oli suuri, ja hänestä tuli kansan lämpimimmin palvoma pyhimys. Suomi, kuten Baltiakin, oli nimenomaan "Maarian maa".


Helkajuhlasivulle