Update: 25.7.2007

SÄÄKSMÄKI

VOIPAALA


Kylä - Kartano - Taidekeskus

Village - Manor - Art Centre
Takaisin / Back

Näyttelyt vuonna 2011 - Exhibitions 2011

Katso Voipaalan omat sivut / Exhibitions and News Here

Voipaalan rakennukset
ja toiminta

Buildings & Activities
Voipaalan omistus- ja rakennushistoriaa
Uusi sivu, jossa käydään läpi nykyistä tietoa ja arvailua Voipaalan kartanon ja kylän historiasta, korjataan laajalle levinnyttä väärää tietoa, sekä kyseenalaistetaan rakennusten iän määrittelyjä. Päivitetty 25.7.07
Päärakennuksen historiallinen sijainti1600-luvulla ja nyt.
Uusia tutkimuksia.
Päivitetty 16.8.07
Kari Rydman: Woipalan kartano Gripenbergien aikana 1783-1842, sekä Odert ja Sebastian Gripenbergin merkitys Suomen koululaitoksen historiassa. Yleisesitys, 2008.
PDF-tiedosto, n. 4 megatavua
Kuvia Voipaalasta
Wiews from Voipaala


Kylä ja kartano

Voipaalan kylä oli keskiajan lopulla hyvin suuri. 1540-luvulla siihen kuului 15 taloa, ja myös kirkon ja pappilan alueet ovat ilmeisesti siitä jo muinoin erotetut. Kylän merkittävyyttä korostaa sekin, että paavin bullassa 1340 peräti kuusi kahdestakymmenestäviidestä talonpoikien edusmiehestä oli Voipaalasta.
1500-luvun loppupuolella Sääksmäen kirkkoherran Paavali Särkilahden perilliset alkoivat haalia tiloja mm. Rapolasta ja Voipaalasta. 1600-luvun alkupuolella Voipaalan suuresta kylästä oli jäljellä kaksi kartanoa, Särkilahtien ja Ruuthien säteri Voipaala, ja alunperin Paavalia seuranneiden kirkkoherrojen kokoonkursima Kemmolan rustholli, sekä Rääriän ja Sassin talot. Edellinen liitettiin Voipaalaan 1807, ja siitä on tänään jäljellä pelkkä pellonnimi kirkon, Kelhivuoren ja Pappilanlahden rajaamassa kolmiossa. Sassi sulautui 1842, ja siitä muistuttaa samanniminen kaupunginosa Valkeakoskella.

Gripenbergien aika 1783-1842

1500-luvun lopusta lähtien aina vuoteen 1731, ja jälleen vuodesta 1731 vuoteen 1842 Voipaala on periytynyt sukuyhteyden kautta, usein naisen puolelta. Sen historiassa on vain kaksi pitempää kautta, jolloin isäntien sukunimi on pysynyt samana: Ruuthien-Ruthenhjelmien aika 1600-luvun alusta vuoteen 1723, sekä Gripenbergien aika 1783-1842. Jälkimmäinen oli kartanon loistoaikaa; kartanon puistosta ja rakennuksista tuli komeita, ja siellä tehtiin monenlaisia edistyksellisiä kokeiluja maanviljelyksen, teollisuuden ja sivistyksen aloilla.
Ensimmäinen Voipaalan Gripenberg oli kenraali Hans Henrik G., joka Suomen sodan lopulla toimi Ruotsi-Suomen joukkojen ylipäällikkönä, ja antautui lopulta venäläisille. Hänen aikanaan rakennettiin uusi komea päärakennus (1792) talousrakennuksineen sekä geometrisine puutarhoineen.
Hänen poikansa Odert Henrik (isäntä 1813) ja Johan Ulrik Sebastian (1823) olivat suuria idealisteja. Heidän aikanaan yritettiin ylläpitää mm. ilmaista koulua talonpoikaislapsille, viljellä sokerijuurikasta ja valmistaa siitä raakasokeria jne. Työväkeä kannustettiin ruumiillisten rangaistusten sijasta erilaisilla eduilla, ja sivistystyön lisäksi alustalaisten elinoloja parannettiin: savupirttejä muutettiin (jopa puoliväkisin) uloslämpiäviksi.
Voipaala 1792
Hans Henrik Gripenbergin 1792 rakennuttama Voipaalan päärakennus. Kahden pääkerroksen lisäksi siinä oli mansardikerros ja osittain lämmitettävä kellarikerros. Kookas, upeasti sisustettu 67-ikkunainen talo oli maalattu helmenharmaaksi, ja sen pärekatto oli punamullattu.
Arvellaan, että viimeistään tulipalon jälkeen 1619 päärakennus on sijainnut nykyisellä paikallaan. Siihen viittaa nykyisenkin talon alla oleva luonnonkivistä muurattu kellari.
Wrightin kuva Voipaalasta
Magnus v. Wrightin piirros Voipaalasta ilmeisesti juuri ennen kuin Nervander purki vanhan päärakennuksen. Itse talo on arvatenkin tarkemmin toistettu kuin edellisessä kuvassa (mm. neljä savupiippua näyttävät luonnollisemmilta). Sen sijaan taustan oikea puoli ja varsinkin etuala tuntuvat vahvasti taiteellisen mielikuvituksen luomilta ja romanttisen sommittelun vuoksi tehdyiltä. Kuva on piirretty Rapolanharjun rinteeltä suoraan kohti päärakennusta, mutta missä ovat sivu- ja talousrakennukset ja kartanon pohjoispuolinen puisto? Niiden sijaan Wright on piirtänyt romanttisen vapaan pihapiirin poikittaisine riukuaitoineen. Vain oikean reunan rakennukset saattaisivat olla jotenkin realistisia, varsinkin äärimmäisenä takana poikittain näkyvä navetta.
Odert oli Pestalozzin kasvatusideaalien ensimmäinen edustaja Suomessa, ja hänen perustamansa koulu toimi ensin Tukholmassa, Hämeenlinnassa ja Porissa, kunnes se siirrettiin Voipaalaan 1818. Odertin idean mukaan mallikoulun oheen oli perustettava opettajaseminaari, ja talonpoikaislapsille oli taattava ilmainen opetus.
Odertin aikana keisari Aleksanteri I vieraili Voipaalassa, suvaitsi syödä puutarhan hedelmäpuista, ja lupasi isännän kouluhankkeille rahaa. Joko tämä lupaus ei toteutunut, tai sitten avustus oli liian vähäinen, niin että isännän suuremmat suunnitelmat kariutuivat.
Sebastian Gripenberg (Uudenmaan varamaaherra 1831-33) oli ensimmäisiä järkiperäisen maanviljelyn edustajia Suomessa. Hän perusti Mustialan maanviljelysopiston, ja oli vähän aikaa sen johtajakin. Hän oli sittemmin myös sen komitean puheenjohtaja joka valmisteli kansakoululaitoksen perustamista Suomeen, ja 1860 hänet kutsuttiin senaattoriksi.
Vuonna 1864, jo Helsingissä toimivana, Sebastian G. määräsi 2000 markan rahasumman "pitäjän köyhien kansakoululasten avustamiseksi, etenkin niiden, joiden vanhemmat olivat häntä palvelleet. Rahoja ei kuitenkaan saanut käyttää ruokaan ja vaatteisiin, vaan opetukseen". (Jutikkala)

Intermezzo: Nervanderit 1842-68

Gripenbergien varallisuus ei riittänyt suurenmoisten yritysten ylläpitämiseen (joita vaikeutti myös vanhoillisten pitäjäläisten vastustus muutamissa asioissa), ja niin kartano myytiin pakkohuutokaupassa 27.6.1842 Sääksmäen kirkkoherran leskelle Maria Hellsteinille. Tämä avioitui sitten majuri Frans Wilhelm Nervanderin kanssa - ja näin syttyi kartanoon vielä vähäksi aikaa uusi sivistyshistoriallinen loisto.
Nervander antoi purkaa Gripenbergien päärakennuksen "liian korkeana ja huterana", ja rakennutti uuden vuonna 1845. Se oli kaksikerroksinen, poikittaisessa frontespiisissa kolmas kerros, rakennettu hirsistä, rapattu ja vaaleanpunaiseksi maalattu, ja katettu pärein. "Nervanderien aikana Voipaalasta tuli sukulaisuussuhteiden ansiosta monien kulttuurin vaikuttajayksilöiden kohtauspaikka. Aikaan liittyi myös heräävä suomalaisuusaate ja säätyläistön kiinnostus kulttuuriharrastuksiin. Myös Voipaalassa esitettiin näytelmiä ja perustettiin jopa Sääksmäen teatteriyhtiö." (Valkeapää). Mm. kirjailija Emil Nervander on kuvannut Voipaalaa ja Sääksmäen maisemaa kirjoituksissaan.

Interregnum 1868-95 ja viimeinen dynastia

Kun Maria-rouva jäi uudelleen leskeksi, hän myi 1868 kartanon eversti Gustav Robert Costianderille, tämä 1880 tehtaanpatruuna Karl Oskar Willgrenille, perikunta 1883 tehtailija Johan Gustaf Nordlingille (kirjailija Hj. Nortamon isälle), ja tämä 1895 Waldemar Niemiselle.
Nervanderin päärakennus paloi 1908, ja tilalle kohosi 1912 nykyinen Heikki Tiitolan suunnittelema jugendtyylinen, hiukan keskeneräiseksi jäänyt talo. Niemisen tytär Helvi (Voipaala) nai 1941 kuvanveistäjä Elias Ilkan, joka muutti 1801 rakennetun viljamakasiinin ateljeekseen 1950-luvulla.

Valkeakosken kaupunki ja taidekeskus 1977 -

Ilkan kuoltua 1968 päärakennus jäi tyhjilleen, maanviljelys lopetettiin ja puutarha villiintyi. Vuonna 1977 (muutamaa vuotta aikaisemmin Sääksmäen itseensä liittänyt) Valkeakosken kaupunki vuokrasi päärakennuksen, ja osti koko alueen 1985. Kartanosta tuli taidekeskus, johon 1989 liittyi Taideteollisen korkeakoulun apulaisprofessori Maria Laukan ideoima lastenkulttuurikeskus. Laukka johti Voipaalaa vuoteen 2005. 1.1.2007 alkaen Voipaalan taidekeskuksen toiminnanjohtaja on Laura Uimonen. Kaupunki on restauroinut ja kunnostanut alueen rakennuksia ja kehittänyt sen puistoa lähinnä 1790-luvun ideoiden mukaisesti.

Kari Rydman


Tämän sivun laadinta on pysyvästi kesken.
This page is still under construction. Sorry.